"Am I the only one I know ,Waging my wars behind my face and above my throat. Shadows will scream that I'm alone"

       Toivon etten kirjoita tänne liian usein. Vaikka minunhan blogini tämä on. Mutta silti tuntuu melkein mahdottomalta ajatella että ketään kiinnostaisi jokapäiväinen kirjoitukseni. Paitsi taukoa pidän aina kun en pysty kirjoittamaan. Kuten nyt viikonloppuna. Toivon kuitenkin että kestätte sen kuinka usein tänne purkaudun kaikkea todella sekavaa.

 Ajattelin tästä tehdä hieman kaksi osaisen postauksen. Ensin kerron miten päiväni on kulunut, ja mitä olen syönnyt. Ja toisessa ajattelin kertoa tarkemmin paino tavoitteestani. Tekstien väliin laitan otsikot, joten jos toista ei jaksa lukea niin voi siirtyä vain toiseen ^^.

   Minusta olisi muutenkin ihan mielenkiintoista tehdä jotain ns "erikoispostauksia" kertoa vaikka siitä nimettömästä pääni sisällä olevasta tytöstä, masnnuksestani, lapsuudestani tai perheestäni, seurustelustani tai vaikka siitä mistä kaikki alamäkeni alkoi. Mutta sitten mieleeni tulee lause "kiinnostaako oikeasti ketään. Blogini on kuitenkin vielä näin alkuvaiheessa" ja että "paljastanko itseni jos innostun kertomaan kaiken liian tarkasti, ja kaikki menee taas pilalle" Joten jos edes joku asia kiinnostaa teitä niin kertokaa (: ainiin, ja yksi uusi lukija. Kiitos sinulle paljon.~

                    Miten päiväni on kulunut?

     Sumuisesti, ja väsyneenä. Tuntuu että koko päivä on mennyt ohi, ilman että olen tajunnut mitään ajankulusta. Silti aika on tuntunut menevän melkein kiduttavan hitaasti. Aika ristiriitaista eikö vain? 

       Koulussa kuitenkin kävin. Tuntui vain ettei siitä tullut mitään. Opiskeluni alkaa menemään taas alamäkeen, heti kun se alkoi taas. Kesän lopussa vielä ajattelin että yritän parantaa numeroitani kun on kuitenkin viimeinen peruskoulu vuosi menossa. Tänään alkoi toinen jakso eikä mikään tunnu oikein onnistuvan enää. En vain jaksa. En vain yksinkertaisesti kykene. 

    Menin silti tänään vielä käymään tuomaksen luona. Enkä oikeastaan ole edes varma että miksi? Oloni ei ollut lainkaan sosiaalinen, ja olisin voinnut silläkin aikaa olla vaikka juoksemassa. Lisäksi söin siellä. Yhden ruisleivän (eli siiis kaksi puolikasta viipaletta) ja kolme siivua juustoa. Olisin syönnyt vain yhden palan, mutta hän sanoi että tunkee vaikka sen toisen palan kurkustani alas. Että minun pitäisi käydä heillä useammin niin hän vahtisi että syön. Se asia ahdisti sillä hetkellä. Vaikka kai hän on vain huolissaan minusta.

         Sen lisäksi olen syönnyt tänään yhden pienen mandariinin ja juonnut kolme kuppia kahvia. Ihan hyvä siis kai, vaikka sen toisen leipäpalan olisi voinnut jättää pois. Sentään se oli ruisleipää. Huomenna menen lenkille, niin kaikki taas on paremmin.

Tänään satoi, oli pimeää ja kylmä. Rakastan jokaista noista, syksyä muutenkin. Mutta se pimeys, se taitaa tarttua minuun. Ehkä siksi siitä niin pidänkin. Kylmiä säitä, lämpimiäneuleita. Ja pimeys on yhtä minun mieleni kanssa. Taivas itkee kanssani, eikä kylmä puolenikaan jää koskaan yksin. Se vain huurtuu pahemmaksi säiden mukana.

Laihtuakko sitä koskaan tarpeeksi? Mikä on tarpeeksi?

Aluksi kerron ihan perus tietojani.Vaikka olen saattanut ne aiemmin jo kertoa. En vain jaksa tarkistaa asiaa, enkä muistaakkaan. Jos tiedät jo nämä asiat skippaa vain alku, jonka kirjoitan ranskalaisilla viivoilla hieman lyhentäen näin alkua.

-painoni siis pitäisi olla tällä hetkelle 50 kg 

- ja pituuteni on 161.2 cm (tiedän olen painava. Ja tämän asian kirjoittaminen on minulle todella raskasta)

-alku tavoitteeni on päästä takaisin 45 kg siitä laihdutan sitten 40 kg ja siitä alkuperäis tavoitteeseeni 38 kg. Siinä varmaan osaan pysyä

       Abc:tä en harmittavasti voi jatkaa vielä, koska tiedän että parin viikon aikana minulla on tulossa muutama tilanne joissa on vain pakko SYÖDÄ edes hieman. Joten pelkään sen menevän pilalle, ja pettyisin itseeni taas. Siksi aloitan sen ystäväni tuomaksen syntymäpäivän jälkeen joka on kahden viikon päästä.

   Laihdutukselle en silti anna periksi. Ajattelin että katsoisin valmiiksi aina seuraavan päivän max kalorimäärän ja kellon ajat ruokailulle. Aloitan myös uudestaan jokapäiväisen kuntoliikkeet huoneessani ja lenkkeilyn. Pidän huolen siitä että liikun yli kalorimäärieni jotta laihtuisin.

    Minulla on myös jonkun sortin jalka fetissi, koska pahin osio kropassani ovat jalkani. Se antaa minulle inapiraatiota jatkaa laihtumista. Ajattelin myös kertoa täällä tarkemmin mitä syön ja miten liikun.

Huominen päivä:

Ajattelin max kalorimääräksi 800 kaloria. Se tuntuu suurelta mutta koitan pitää sen alle 800 kalorissa.

•Aamulla klo 6.30 juon kupin kahvia. 

• otan kouluun mukaan yhden pienen mandariinin. Syön sen joko ruokavälitunnilla 11.30 tai koulun jälkeen 14.15 niin ei tule himoa ostaa mitään kaupasta vaikka minulla onkin rahaa

• kotiin tulen kolmen aikaan. Menen lenkille viimeistään puoli neljä. 5 kilometrin lenkki. Sen jälkeen syön jotain pientä jonka jälkeen teen lenkin uudelleen.

•puolen kuuden aikaan syön vielä jotain pientä jos minulla on tarve. Mielummin ei. Alle saadan kalorin mitalla kuitenkin

•sen jälkeen en syö enää mitään. Juon vain zeroa ja teetä.

•yhdeksän aikaan teen vielä jotain kuntoliikkeita, (vatsalihaksia , punnerruksia yms) ja venyttelyn

•kymmeneltä vain istun ja keksin tekemistä joka vie pois ruuasta. Eli varmaan soitan rakkaalleni. Ja menen nukkumaan kun saan unta.

     Uskon että viimeisin ruoka tästä jää pois. Mutta se on siellä vain varmuuden vuoksi. 

      Olisin tästäkin voinnut tehdä paljon syvällisemmän, mutta ehkä teen sellaisseen syömishäiriö kertomukseni myöhemmin.

Hyvää yötä kaikki. Toivottakaa onnea~